Palkka tuli ja palkka meni. Rahat loppuvat kymmenen päivää ennen seuraavaa palkkapäivää. Tämä on monen tavallisen ihmisen arkea. Myös meidän perheessämme sinniteltiin aikanaan palkasta toiseen. Sitä mukaa kun tulomme kasvoivat, myös menot kasvoivat. Rahaa ei tuntunut ikinä jäävän yli.

Myös nykyään tilimme on lähes nollilla seuraavan palkkapäivän koittaessa. Mutta erona on se, että osa tuloistamme on ikään kuin näkymättömissä, koska tietty osa palkastamme menee suoraan säästöön ja sijoituksiin. Itse asiassa laitamme melko vähän rahaa puhtaasti säästötilille, koska tunnistan olevani vieläkin melko huono säästäjä. Jos makuuttaisin säästötilillä paljon rahaa, raha polttelisi tilillä ja todennäköisesti se olisi pian käytetty esimerkiksi matkustamiseen.

Säästötilille säästämisen sijaan suurin osa kuukausittaisesta säästösummastani menee sijoituksiin. Rahan nostaminen sijoituksista ilman pakottavaa tarvetta on psykologisesti paljon vaikeampaa ja itseni tuntien pystyn pitämään rahat paremmin tallessa sijoitusten kautta. On palkitsevaa nähdä sijoitusten arvon nousevan ja arvonnousua seuratessa ei tee mieli kajota sijoituksiin. Omat onnistumiset tuntuvat tällöin paljon konkreettisemmilta kuin pelkän säästötilin kautta.

Suosin sijoittamisessa esimerkiksi Nordnetin kuluttomia superrahastoja. Nordnetin Superrahasto Suomi sijoittaa 25:een Helsingin pörssin suurimpaan osakkeeseen. Tällaisen rahaston sijoituskohde on tavallisenkin ihmisen ymmärrettävissä ja on selkeää, mikä vaikuttaa rahaston kehitykseen. Koska osakekurssit ovat muutoinkin olleet viime vuodet nousussa, tämäkin rahasto on tuottanut ihan mukavasti, ja rahat ovat tarvittaessa nopeasti realisoitavissa.

Minulla on myös pieni osakesalkku, mutta omalla kohdallani osakesijoittaminen on selvästi haasteellisempaa kuin rahastoihin sijoittaminen. Olen pitänyt ohjenuorana, että osakekauppoja varten olisi hyvä olla vähintään 1000 euroa kerrallaan, eikä palkkatuloista ole noin vain irrotettavissa tonnia, ainakaan kovin usein.

Ostin ensimmäiset osakkeeni kesällä 2013 ja muistan, kuinka hermostunut olin ostotoimeksiantoa tehdessäni. Tällöin en ymmärtänyt paljonkaan esimerkiksi erilaisten osakkeisiin liittyvien tunnuslukujen päälle (eikä tämä ymmärrys tule vieläkään selkärangasta) ja tietenkin tuli tehtyä pari harhaostoa. Ostin esimerkiksi YIT:tä noin 500 eurolla yli 11 euron hintaan ilman sen kummempaa perehtymistä yritykseen, ja parin vuoden kuluessa osakkeen arvo laski 5 euron hujakoille. Viime vuonna totesin seuranneeni yrityksen osakekurssin tahmaista kehitystä riittävän pitkään ja myin osuuteni pois. Myymisen jälkeen käteen noin puolet sijoituksesta, joten oppirahoja maksettiin.

Muut osakeostoni ovat olleet kannattavampia ja kaiken kaikkiaan olen tällä hetkellä voiton puolella. Käyn silloin tällöin katsomassa, mihin suuntaan salkku on kehittynyt, ja minulla on lista tietyistä osakkeista, joita aion hankkia, kun olen saanut sopivan summan säästettyä.

Moni ajattelee, että sijoittamisen voi aloittaa vasta silloin, kun oma talous on ylijäämäinen. Jos olisin itse jäänyt odottamaan tällaista hetkeä, odottaisin varmaan vieläkin. Minun ohjenuorani on, että sijoittaminen pitää aloittaa juuri sillä hetkellä, kun tuntuu, ettei ole millään varaa irrottaa ylimääräistä siivua sijoittamiseen. Rahareikiä tulee aina ja on varma, että kaikki se, mikä tulee, myös menee. Jos rahaa meneekin sijoittamiseen ja sitä on päivittäiseen elämiseen jatkossa hieman vähemmän, oma rahankäyttö sopeutuu aika pian muuttuneeseen tilanteeseen.

Itse ajattelin osakekauppoja aloittaessani, että jos rahoille tulisi jokin akuutti tarve, aina olisi mahdollista myydä osakkeet. Ja oikeastaan joka kerta, kun olen tehnyt osakekauppoja, rahaa ei ole tuntunut ikinä olevan tarpeeksi, ja silti olen saanut kasvatettua omalla mittapuullani ihan mukavan nelinumeroisen osakesalkun.

Mikäli haluaa aloittaa sijoittamisen, kehottaisin vain rohkeasti aloittamaan. Alkuun pääseminen on erityisen tärkeää silloin kun tuntuu, ettei juuri nyt olisi varaa sijoittaa. Jos sinulla ei ole nyt varaa, niin irrota rahoistasi vaikka pienikin summa – ja vain aloita. Sillä jos se kaksikymppinen tai viisikymppinen ei mene sijoituksiin, niin se on pian mennyt johonkin paljon turhempaan (jota ilman myös pian huomaat pärjääväsi).

Kannattaa siis kokeilla ja ajatella ensimmäistä sijoitusta vaikka kertaluontoisena kokeiluna. Ja jos innostut kuukausittaiseen sijoittamiseen, niin menot sopeutuvat melko pian vähempään käytettävissä olevaan rahaan. Aina voit vaikka ajatella, että sijoittamiseen menevät rahat eivät ole sinun. Ne ovat sinun vasta silloin, kun rahoille on todellinen tarve.

Aurinkoista keskikesää!

Ansku Koli on Rahataidot-blogin vieraskynä-kirjoittaja ja taloudenhallinnasta ja sijoittamisesta kiinnostunut perheenäiti. Ansku rakastaa budjetteja, sijoittaa kuukausittain indeksirahastoihin ja ostaa osakkeita aina kun voi.

Rahataidot palaa tauolta!
Vaurastumisen tavat
Share This