Kirjoitan tällä kertaa hyvin käytännönläheisestä aiheesta – kuluerästä, jossa oikeastaan jokaisen on helppo saada aikaan positiivisia muutoksia. Tämä kuluerä ovat kuukausittaiset ruokamenot. Ruokaan on todella helppo upottaa paljon rahaa, mutta pienellä vaivannäöllä ja suunnittelulla ruokakuluja on mahdollista pienentää ja saada sitä kautta aikaan säästöä.

Minulla on ruokakulujen pienentämisestä omakohtaista kokemusta, sillä vuoden sisällä olemme pienentäneet nelihenkisen perheemme ruokakuluja noin 200 eurolla kuussa. Tästä merkittävästä säästöstä huolimatta emme kituuta eivätkä pienentyneet ruokakulut näy perheemme ruokailuissa oikeastaan mitenkään. Toisin sanoen syömme aivan yhtä laadukasta ja terveellistä ruokaa kuin aikaisemmin, eikä kukaan meistä varmasti näe nälkää.

Lasken perheen ruokabudjettiin kaikki ruokakaupasta tehdyt ruoka- ja juomaostokset sekä pesuaineet, hammastahnat ja muut koko perheen hygieniatarvikkeet. Myös herkku- ja alkoholiostokset sisältyvät ruokabudjettiin, koska en ole tähän mennessä nähnyt tarpeelliseksi seurata näitä omina menoerinään. Parina kuukautena olen tosin tehnyt erillistä seurantaa myös herkuista ja limsoista, ja näihin saatiin löysinä kuukausina uppoamaan yli 100 eur kuussa. Lisäksi ravintola- ja kahvilakäynnit ovat budjetissamme oma menoeränsä (joista on niin ikään helppo säästää tarvittaessa).

Ensimmäinen askel minkä tahansa menoerän vähentämiseen on nykytilanteen kartoitus eli tulojen ja menojen seuranta. Itse olen pitänyt kirjaa perheen tuloista ja menoista jo yli vuoden ajan, ja sitä ennenkin olin ylläpitänyt perheen budjettia useiden vuosien ajan. Tulojen ja menojen seuraaminen on ajoittain toki vaivalloista, mutta myös hyvin silmiä avaavaa. Ja kun kuluseurantaa alkaa kertyä yli vuoden ajalta, numerot alkavat puhua puolestaan. On todella kiinnostavaa tehdä ajallista vertailua eri menoerien sisällä!

Itse olin esimerkiksi budjetoinut perheen ruokamenoihin 800 euroa kuussa, mutta kuluseuranta osoitti, että vielä noin vuosi sitten käytimme ruokaan usein yli 900 euroa, joskus lähemmäs tuhat euroa kuussa. Minusta se on aika iso summa ottaen huomioon, että kaikki meistä söimme arkipäivisin koulussa ja työpaikkaruokalassa, enkä ole sisältänyt työpaikkaruokailun kustannuksia perheemme ruokabudjettiin. Lisäksi tyttäremme ovat alakouluikäisiä ja he syövät aika lailla vähemmän kuin vaikkapa jääkiekkoa pelaavat teinipojat.

Minulla ei valitettavasti ole tallessa kauppakuitteja vuoden takaisesta ajalta, joten en pysty jäljittämään tarkemmin, mihin tuo 900 euroa kului. Nyt joka tapauksessa ruokamenomme ovat asettuneet noin 700 euroon kuussa eli olemme tosiaankin vähentäneet perheen ruokamenoja noin 200 eurolla. Koen, että tällä summalla syömme vallan hyvin emmekä joudu kituuttamaan.

Mitä muutoksia olemme siis tehneet ruokatottumuksiimme? Ensinnäkin, olemme vähentäneet alkoholin käyttöä (mutta emme valtavasti, sillä emme aiemminkaan käyttäneet alkoholia kovin merkittäviä määriä). Toisekseen, syömme hieman enemmän kasvisruokaa (esimerkiksi kasvissosekeittoa lähes viikoittain) ja ostamme aina -30 % lihaa ja kanaa pakastimeen, jos niitä on kaupassa myynnissä. Liha on kallista, joten jos haluaa säästää ruokamenoissa, suosittelen vähentämään lihansyöntiä melkeinpä ensimmäisenä. Kalaa syömme vieläkin liian harvoin, mutta siitä emme ole myöskään tinkineet. Leipää leivomme itse noin kerran viikossa, syömme lähestulkoon pelkästään ruisleipää ja ostamme vain silloin tällöin kalliita erikoisleipiä. Ylipäätään viihdymme keittiössä ja laitamme paljon ruokaa itse. Mahdollinen ruokahifistelymme rajoittuu yleensä itsetehtyihin hampurilaisiin ja susheihin.

Oma lukunsa ruokamenoissa säästämisessä on panostaminen eväisiin sen sijaan, että ostaa aina vaikkapa välipalapatonkeja kahvilasta. Perheen lähtiessä pitkille automatkoille olen tehnyt tästä oman taiteenlajinsa. Minusta on palkitsevaa syödä esimerkiksi itse täytettyjä pitaleipiä kesällä taukopaikalla sen sijaan, että syö aina huoltoasemalla. Kerran myös olin lähdössä lennolle ja tiesin, että lentokentällä on kallista. Niinpä otin edellisenä iltana kanaa sulamaan pakastimesta, paistoin aamulla fileen ja pakkasin sen rasiaan raejuuston kera. Mainio eväs ja säästin ainakin 8,50 eur, minkä täytetty leipä lentokentällä maksaa. Kalliin kahvin kyllä ostin ;).

Meille perheen ruokakulut eivät aiemminkaan olleet mikään ongelma, mutta oli hauskaa huomata, kuinka helppoa niistä oli loppujen lopuksi tinkiä. Sinun rahasyöppösi saattavat olla muissa menoerissä, mutta mihin tahansa rahankäyttörutiiniin paneutumalla on mahdollista saada aikaan muutos ja säästää selvää rahaa. Tiettyjä menoeriä vaikka väliaikaisestikin karsimalla voi kerätä 1000 euron taloudellisen puskurin, aloittaa rahastosäästämisen tai säästää vaikkapa lomamatkaan. Toki joku saattaa ajatella, että esimerkiksi ruokamenojen karsimisessa on kyse näpertelystä eikä sellaisella ole mitään merkitystä suuressa mittakaavassa. Pieniäkin menoeriä karsimalla voi kuitenkin kerryttää itselleen pidemmällä aikavälillä mukavia summia, ja aluksi vaivalloiselta tuntuvasta elämäntapamuutoksesta voi yllättävän helposti tulla uusi rutiini.

”Näpertelyllä” on myös syvempää merkitystä, jolla saattaa olla vaikutusta myös muuhun hyvinvointiisi. Aina kun säästät vaikka muutamankin euron omalla suunnitelmallisella toiminnallasi, voit todeta tehneesi tämän aivan itse. Suuret muutokset alkavat pienistä askelista, eikä yksikään suuri muutos tapahdu ilman näitä pieniä askelia. Sen takia omien rahataitojen kehittäminen kannattaa aloittaa niistä asioista, joihin voi helpoimmin vaikuttaa ja joissa on myös helpointa onnistua. Onnistumiset ruokkivat lisää onnistumisia.

Millaisia onnistumisia sinulla on ollut ruokamenojen tai muiden kulujen karsimisessa?

Ansku Koli on Rahataidot-blogin vieraskynä-kirjoittaja ja taloudenhallinnasta ja sijoittamisesta kiinnostunut perheenäiti. Ansku rakastaa budjetteja, sijoittaa kuukausittain indeksirahastoihin ja ostaa osakkeita aina kun voi.