Vietin jälleen sunnuntain sijoitusvalmennuksessa, inspiroituen kuulemistani esimerkeistä sekä lavalla että yleisössä. Paitsi että sain uutta puhtia omaan sijoittamiseeni, jäin miettimään keskusteluissa ja esityksissä esiin tullutta ajatusta sijoittamisen aloittamisen vaikeudesta.

Sijoittamisessa liikkeelle lähteminen voi tuntua vaikealta monesta syystä: yksi yleisimmistä on, että ei ole rahaa sijoittaa. Tällöin ensimmäinen askel on toki päästä tilanteeseen, jossa talous on ylijäämäinen ja sijoitettavaa rahaa jää. Uskon, että meillä jokaisella on mahdollisuus luoda itselleen ylijäämäinen talous määrätietoisella työllä: lisäämällä tuloja ja/tai karsimalla menoja.

Jos on jo päässyt niin hienoon tilanteeseen, että talous on ylijäämäinen, voi sijoittamisen aloittaminen silti tuntua vaikealta. Esteenä voi tällöin olla paitsi pelko, myös ylianalysointi ja monimutkaistaminen.

Tunnistan haasteen hyvin omallakin kohdallani. Itselläni hyvä esimerkki aloittamisen vaikeudesta liittyy asuntosijoittamiseen. Opiskelin asuntosijoittamista neljä vuotta ennen kuin lähdin liikkeelle: kävin läpi useita maksullisia valmennuksia ja ilmaisia nettiseminaareja sekä luin asuntosijoittamiseen liittyviä kirjoja. Kuitenkin vasta viime viikolla ostin ensimmäisen sijoitusasuntoni.

Opiskelujen myötä asuntosijoittaminen oli kyllä alkanut houkuttaa minua todella paljon, joten kiinnostuksen puutteesta ei ollut kyse. Ja mikä houkutti? Eniten omalle pääomalle saatava korkea tuotto – kiitos velkavivun. Yksinkertaistettu esimerkki: jos ostat 100 tuhannen euron sijoitusasunnon, jolle saat 5% vuosituoton, tuotto on viisi tuhatta euroa vuodessa. Jos otat samaiseen asuntoon 75% lainaa (mikä on ainakin tietyissä pankeissa asunnon vakuusarvo), laitat ostoon omaa pääomaa vain 25 tuhatta euroa, jolloin vuosituotto omalle pääomalle on (5 000/25 000=) 20%. Aika mukava tuotto, vai mitä? Itse kun vielä käytän asuntosijoittamiseen muita vakuuksia, olen itse käyttänyt jopa 90% velkavipua (eli otan lainaa 90% asunnon ostohinnasta) ja sijoitan omaa pääomaa asunnon ostoon vain 10%. Tällöin yllä mainitussa esimerkissä käytän omaa pääomaa vain 10 tuhatta euroa ja oman pääoman tuotto on (5000/10000=) 50%! Toisin sanoen sijoitettu oma pääoma kaksinkertaistuu kahden vuoden välein.

(Kannattaa huomata, että jos velkavipua haluaa kasvattaa, tarvitaan yleensä ostettavan asunnon lisäksi muita lisävakuuksia. Monilla nämä muut vakuudet voivat olla vaikkapa vanhempien tai sukulaisten tai omasta omistusasunnosta vapautunut vakuusarvo. Eli jos oman asunnon arvo on 100 tuhatta euroa, sen vakuusarvo on 75 tuhatta ja lainaa on jäljellä enää 50 tuhatta, tällöin vapaata vakuusarvoa on (75000-50000=) 25 tuhatta euroa, jonka voi käyttää uuden lainan puuttuvaksi vakuudeksi.)

Näistä asuntosijoittamiseen ja velkavivun käyttöön liittyvistä houkuttelevista tuotto-odotuksista huolimatta asuntosijoittamisen aloittaminen tuntui omalla kohdallani todella vaikealta. Tuotto-odotuksen lisäksi olin opiskelujen myötä nimittäin erittäin tietoinen kaikista asuntosijoittamiseen liittyvistä riskeistä: korkojen nousu, tulevat remontit, vuokralaiseen liittyvät riskit jne. Kaikki nämä riskit olivat kuin iso mörkö, joka pidätteli minua aloittamasta.

Onneksi aloin opiskelun myötä pikku hiljaa uskoa ajatukseen, jota useissa valmennuksissakin toistetaan: Jalkapalloa oppii pelaamaan vain pelaamalla. Samoin on sijoittamisen kanssa. Todettiinpa jossakin taannoisessa valmennuksessa myös, että jos odotat täydellistä hetkeä tai täydellistä osaamista, se on sama kuin päättäisit lähteä lenkille vasta sitten, kun sinulla on jo hyvä kunto! Odottelun sijaan hedelmällisempää on yksinkertaisesti lähteä liikkeelle ja aloittaa sijoittaminen, vaikkapa pienellä panostuksella. Pienen sijoituksen kautta keräät tärkeitä oppeja ja voit pikku hiljaa lisätä panoksia. Kannattaa myös huomata, että jos odotat täydellistä kohdetta ja täydellistä aikaa, menetät odottaessa tuottoja. Täydellisyyden tavoittelun sijasta kannattaakin hyväksyä, että riittävä analyysi sijoituskohteesta ja riittävän hyvän (ei täydellisen) kohteen löytäminen riittää!

Katsotaanpa paria konkreettista esimerkkiä: Odotat täydellistä sijoitusasuntoa, jonka haluat ostaa 5% alle markkinahinnan. Entäpä jos joudut etsimään tuollaista diiliä vuoden – tai pitempäänkin? Sama taloudellinen vaikutus on sillä, jos ostat asunnon nyt ”normaalihintaan” ja saat sille 5% tuoton – tällöin olet vuoden päästä samassa tilanteessa, kuin jos joutuisit odottamaan vuoden ”täydellistä” asuntoa. Tai jos odotat markkinoiden täydellistä hetkeä, että asuntojen arvo on pudonnut 25% – tähän verrattuna saman taloudellisen vaikutuksen saat viidessä vuodessa, jos ostat asunnon nyt ja saat asunnolle 5% vuosituoton (5×5%=25%).

Liikkeelle lähteminen siis kannattaa. Tämän olen itse päässyt toteamaan jo osakesijoittamisen suhteen, jota olen harrastanut usean vuoden ajan. Myös osakesijoittamisen aloitin suhteellisen pienellä pääomalla, panostuksia pikku hiljaa kasvattaen. Olen myös tehnyt useita virheitä – etenkin ostanut liian kalliilla, sillä olen ollut liian kärsimätön jonkin kiinnostavan osakkeen kohdalla enkä ole halunnut odottaa parempaa ostopaikkaa, ja toisaalta myynyt tappiolla, kun uskoni johonkin osakkeeseen on loppunut liian aikaisin, juuri ennen huikeaa nousua. Ajoittaisista virheistä huolimatta osakesalkkuni ja sen myötä nettovarallisuuteni on kasvanut tasaiseen tahtiin.

Nyt olen tosiaan aloittanut asuntosijoittamisen ja tiedostan, että tulen todennäköisesti tekemään virheitä siinäkin. Kuitenkin tiedän, että vasta käytännön tekemisen – ja niiden virheidenkin – kautta minusta voi kasvaa menestynyt asuntosijoittaja.

Jos itse vielä odottelet sijoittamisen aloittamista: Mikä sinua estää? Mitkä pelot tai uskomukset pidättelevät sinua lähtemästä liikkeelle? Mitä sinun pitäisi vielä tietää, että olisit valmis aloittamaan sijoittamisen? Kuka voisi sinua auttaa? Miten voisit aloittaa pienellä ja alkaa kerätä tärkeitä oppeja kohti menestyväksi sijoittajaksi kasvamista?

Rohkeaa viikon alkua!

Poissa mielestä, poissa silmistä
Kuinka pitkälle pystyt venyttämään mieltäsi?
Share This