Etenkin amerikkalaisissa taloudenhallinnan blogeissa puhutaan paljon kulutusluotoista eroon pääsemisestä. Olen lukenut näitä blogeja mielenkiinnolla, mutta ajatellut, että nämä jutut eivät oikeastaan koske minua tai perhettäni. Eihän meillä ole koskaan ollut kulutusluottoa. Mahdolliset visalaskut on maksettu joka kuukausi kerralla pois, eikä niitä ole ikinä jätetty kasvamaan korkoa. Kunnes tajusin, että meillähän on ollut kulutusluottoa melkein koko ajan! Nimittäin autolaina.

Auto on perheessämme välttämättömyys, sillä mieheni ajaa pitkää työmatkaa eikä pääse töihin julkisilla. Toisen auton hankkimisen olemme onnistuneet kuitenkin välttämään, sillä itse kuljen töihin julkisilla eivätkä lastemme harrastukset vaadi kovin paljon kuljetuksia. Aika ajoin olisin kyllä ihan valmis toisen auton hankkimiseen, mutta siinä vaiheessa, kun lasken, että toisen auton ylläpitäminen maksaisi noin 400 euroa kuussa, olen erittäin onnellinen bussilla matkustaja.

Tällä hetkellä meillä on kohtalaisen iso autolaina, jonka lyhennys ja korko ovat yhteensä noin 250 euroa kuussa. Lainassa on onneksi halpa korko, mutta lainan olemassaolo ärsyttää. Laina lyhenee verrattain hitaasti ja koko laina-aika taitaa olla noin viisi vuotta. Masentavaa. Olen tehnyt laskelmia, kuinka nopeasti laina olisi maksettu pois, jos tuplaisimme lyhennyksen määrän. Joinakin kuukausina olenkin muutaman kerran laittanut suoraveloitukseen suuremman lyhennyksen ja se tuntuu aina mukavalta – onhan autolainan viimeinen erä aina kuukauden lähempänä silloin, kun lyhennämme sitä kaksinkertaisen määrän.

Olen myös laskenut, onko autolainan nopeampi lyhentäminen oikeasti järkevää, vai olisiko viisaampaa laittaa ylimääräinen 200 euron lyhennys esimerkiksi kuluttomaan sijoitusrahastoon. Autolainan todellinen vuosikorko on alle 3 %, joten jos sijoituksen odotettu vuosituotto on esimerkiksi 5 %, on selvää, että ylimääräinen lyhennys kannattaa jättää tekemättä ja mieluummin sijoittaa. Jos sijoitan 200 euroa kuussa, minulle kertyy koko ajan taloudellista puskuria ja jos muutan mieleni autolainan suhteen, voin lunastaa rahastosäästöt milloin vain (olettaen, että ne ovat tuottaneet odotetusti) ja maksaa autolainan kerralla pois.

Asiassa on toki toinenkin, psykologinen puoli. Ajatus autolainan nopeammasta poismaksusta ja velattomasta autosta tuntuu puhdistavalta ja on voimaannuttavaa tehdä konkreettisia, näkyviä muutoksia omaan taloudelliseen tilanteeseensa. Oman talouden arjessa joutuukin usein punnitsemaan valintoja monelta kantilta ja tehdä päätöksiä sillä perusteella, mikä itselle on loppujen lopuksi tärkeintä.

Kokonaan toinen kysymyksensä on se, mitä teemme, kun auton vaihtaminen tulee taas eteen. Olemme aina ostaneet käytetyn auton, mutta käytettynäkin laadukas dieselauto maksaa reilusti yli 20.000 euroa. Olemme aina rahoittaneet auton velkarahalla, koska ajatus säästöjen tai sijoitusten käyttämisestä autoon on tuntunut lähes vastenmieliseltä. Robert Kiyosakin sanoin auto ei ole varallisuutta, vaan menoerä – enkä todellakaan säästä tai sijoita siksi, että hassaisin kertyneet rahat menoerään, joka vieläpä lisää menojamme. Todennäköisesti siis elämme autolainan kanssa jatkossakin – jolloin lainaa voi ajatella vaikkapa auton kuukausittaisena käyttömaksuna.

Pohdiskelevaa alkuviikkoa!

Ansku Koli on Rahataidot-blogin vieraskynä-kirjoittaja ja taloudenhallinnasta ja sijoittamisesta kiinnostunut perheenäiti. Ansku rakastaa budjetteja, sijoittaa kuukausittain indeksirahastoihin ja ostaa osakkeita aina kun voi.

Vaurastumisen tavat
Mihin kannattaa sijoittaa?
Share This