Vaurastumistarina: Nelikymppisenä osakesijoittajaksi

Vaurastumistarina: Nelikymppisenä osakesijoittajaksi

Siitä saakka, kun olen alkanut aktiivisesti opiskella taloudenhallintaa, sijoittamista ja vaurastumista, olen törmännyt mitä upeampiin ihmisiin aiheen tiimoilta. On todella inspiroivaa kuulla muiden tarinoita siitä, miten erilaiset ihmiset ovat ottaneet oman talouden ohjat omiin käsiinsä.

Törmäsin taannoin nelikymppiseen Caritaan, joka suorastaan puhkuu intoa vaurastumista ja sijoittamista kohtaan, ja pyysinkin Caritaa haastatteluun blogiini. Carita suostui, mutta julkisuuden välttämiseksi haluaa esiintyä tässä pelkällä etunimellä. Tässäpä siis Caritan tarina!

Lapsuus säästäväisessä perheessä

Carita, 42, on kolmen lapsen perheenäiti ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta. Carita vietti lapsuutensa osana isoa sisarkatrasta, joiden vanhemmat olivat säästäväisiä rahankäyttäjiä. Jo nuorena Caritalle oli selvää, että omat rahat oli ansaittava itse ja säästäväisyys kannattaa.

“Meille lapsille ei maksettu viikkorahaa tai vastaavaa. Oli korkea kynnys pyytää rahaa mihinkään vanhemmilta. Teini-ikäisenä tein kesällä isäni metsätilalla töitä pienellä palkalla. Sain siitä säästettyä rahaa, jolla ostin itselleni ensimmäisen oman radion. Lukioikäisenä taas sain siivota kotiamme kerran viikossa, josta sain joka toinen viikko rahaa omiin menoihini. Tämäkin idea lähti omasta aloitteestani, kun tarvitsin rahaa omiin menoihini. Hakeuduin myös kunnalle puistotöihin parina kesänä, joista sain itselleni säästöön rahaa. Säästin palkkarahat opiskeluvuosiani varten”, Carita kuvaa.

Lapsiperheen taloudelliset haasteet

Vaikka Carita perikin kotoaan säästäväisen elämäntavan ja hänelle oli aikuisikään mennessä kertynyt taloudellinen puskuri pahan päivän varalle, muutti lasten tulo Caritan taloudellisen tilanteen nopeasti. Lasten myötä kasvaneet perheen menot veivät tilanteeseen, jossa sekä Caritan että hänen miehensä “tili tuli, tili meni” eikä ylimääräistä enää jäänyt säästöön.

Oman talouden haavoittuvaisuus iski silmille, kun Caritan mies oli vuoden työttömänä samaan aikaan, kun Carita itse oli vanhempainlomalla. Ilman aiemmin säästettyä taloudellista puskuria perhe ei olisi selvinnyt, mutta samalla haastava taloudellinen tilanne pakotti miettimään perheen rahankäyttöä uusiksi.

“Puskurisäästömme sulivat ja jouduimme todella alkaa käymään läpi menojamme, mistä voisimme vähentää kuluja. Kilpailutimme vakuutukset, josta saimmekin säästettyä useita satoja euroja vuodessa. Myös sähköyhtiön kilpailutimme”, Carita kertoo tuosta taloudellisesti haastavasta ajasta. Carita alkoi seurata oman perheensä tuloja ja menoja Excelissä, jonka avulla hän pystyi ennakoimaan myös tulevia säännöllisiä kuluja (kiinteistöverot, autovero, vakuutusmaksut jne.) ja varautumaan niihin tasaisesti pitkin vuotta.

Kiinnostus sijoittamiseen heräsi

Taloudelliset haasteet herättivät Caritassa myös uudenlaisen kiinnostuksen oman talouden hallintaa ja vaurastumista kohtaan. Jenni Elosmaan kirja Kukkaron kuningatar oli Caritalle silmiä avaava. “Innostuin lukemaan enemmänkin kirjallisuutta aiheesta ja sillä tiellä ollaan!” Carita kertoo innostuneena. Myös Terhi Majasalmen kirja Totuus taloudestasi ja muut naiskirjailijoiden kirjat inspiroivat Caritaa ja loivat uskoa, että kyllä hänkin pystyy ja osaa.

Carita onkin tehnyt ison muutoksen kulutustottumuksissaan ja kääntänyt huomion turhan shoppailun sijasta sijoittamiseen. “Voi ehkä sanoa, olen siirtynyt shoppailuissani sijoituspuolelle. Tein sijoitussuunnitelman, joka yltää eläkepäiville saakka. Olemme säästäneet puskurirahaston, sijoittaneet vähän indeksirahastoon sekä ostaneet osakkeita useammasta suomalaisesta yhtiöstä. Viime kesänä ostin ekan kokeiluerän osakkeita Nordnetin liittymistarjouksen turvin – kun kaupankäyntikulut olivat alhaisemmat – ja sen jälkeen olen jatkanut osakkeiden ostamista kuukausittain yhdestä tai kahdesta yrityksestä”, Carita kertoo.

Opiskelu ja verkostoituminen avainasemassa

Carita on saanut paljon tukea sijoittamiseen osallistumalla sijoituskursseille. “Olen kokenut saavani niistä varmuutta omalle osaamiselleni ja motivaatiokaan ei pääse lässähtämään, kun näkee muitakin sijoittamisesta kiinnostuneita ja saa vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan. Ajatuksena on jatkossa perehtyä asuntosijoittamiseen ja jossain vaiheessa hajautamme todennäköisesti sijoittamista myös tähän varallisuuslajiin”, Carita tuumii.

Carita kannustaa myös muita taloudellisia haasteita kohtaavia opiskelemaan. “Lue taloudenhallintaan ja sijoittamiseen liittyvää kirjallisuutta ja sanomalehtien uutisia. Kirjastoissa on hyvin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja sanomalehtiä ilmaiseksi tarjolla. Osallistu kursseille, jos uskot, että siitä voisi olla itsellesi hyötyä, sillä kursseilla voit keskustella aiheesta muiden osallistujien kesken. Lue myös aiheeseen liittyvä blogeja”, Carita vinkkaa.

Innostuttuaan rahasta ja sijoittamisesta Carita on myös ryhtynyt aktiivisesti puhumaan aiheesta ja löytänyt ympärilleen samanhenkisiä ihmisiä. Mös muille Carita suosittelee verkostoitumista samasta aiheesta kiinnostuneiden kanssa. “Kannattaa liittyä sijoittamiseen ja talouteen liittyviin fb-ryhmiin. Jos tunnet jonkun, joka on myös aiheesta kiinnostunut ja mahdollisesti jo perehtynyt, keskustele hänen kanssaan aiheesta. Saat uusia näkökulmia ja kuulet toisten kokemuksia, miten he ovat toimineet”, Carita neuvoo.

Mistä näitä samanhenkisiä ihmisiä sitten löytää? “Ompeluseuran talousgurut ja Vauras nainen Facebook-ryhmät ovat olleet korvaamaton tuki matkallani tietoisemmaksi omasta taloudenhallinnasta. Niissä on erinomainen positiivinen henki, mikä tukee naisia talouden hallinnan ja sijoittamisen maailmassa”, Carita kehuu.

Tavoitteena leppoisat eläkepäivät

Säästämiseen ja sijoittamiseen Caritaa motivoi etenkin ajatus leppoisammista eläkepäivistä. “Minulla on 25 vuotta viralliseen eläkeikään. Aikaa ei siis ole hukattavaksi. Säästämme ja sijoitamme mieheni kanssa siten, että voisimme halutessamme jäädä eläkkeelle aikaisintaan 62-vuotiaana, mutta viimeistään 65-vuotiaana. Eläkkeen lisäksi voisimme siis nostaa sijoitusten tuotoista sen verran, että eläisimme mukavasti. Tämä tarkoittaa, että syömme terveellisesti, harrastamme, pidämme terveydestämme huolta ja matkustelemme”, Carita kuvailee.

Vaikka eläkepäivät siintävät mielessä, on Caritan mielestä tärkeää olla myös lyhyen tähtäimen tavoitteita. Säästämistä ja sijoittamista motivoi myös tavoite matkustaa kerran vuodessa perheen kanssa ulkomaille.

Vaurastumisesta haaveileville Carita vinkkaa, että kannattaa aloittaa heti tänään, ei vasta huomenna. “Aloita ensin pienin askelin, jos aloittaminen tuntuu vaikealta. Selvitä aluksi tulosi ja säännölliset menosi – pakolliset menot kuten vuokra tai asuntolainan lyhennys, sähkö- ja vesilasku ja mahdolliset luottojen kuukausilyhennykset. Näin tiedät, kuinka paljon sinulla jää rahaa muuhun elämiseen. Laita tästä summasta esimerkiksi viisi prosenttia säästötilille puskurirahaksi pahan päivän varalle. Päätä, että enää et ota kulutusluottoja elintasosi ylläpitämiseen. Sen sijaan tarkastele menojasi kriittisesti ja pohdi ovatko ne kaikki välttämättömiä tai voisitko esimerkiksi harvemmin käydä kahvilassa tai ostaa harvemmin vaatteita“, Carita neuvoo.

Tämän tarinan myötä: innostavaa viikkoa!

PS. Haluaisitko sinäkin jakaa oman tarinasi taloudellisesta muutoksesta, joko nimellä tai nimettömänä? Jos kyllä, laita viestiä minna(at)rahataidot.fi.

Parhaat Facebook-ryhmät vaurastumiseen

Parhaat Facebook-ryhmät vaurastumiseen

Sosiaalinen media on viimeisen parin vuoden aikana räjähtänyt erilaisista sijoittamiseen ja vaurastumiseen liittyvistä yhteisöistä. Olen kokenut nämä yhteisöt todella positiivisena asiana! Ensinnäkin on mahtavaa, kun saan vaihtaa ajatuksia samoista asioista kiinnostuneiden kanssa. Olen myös oppinut paljon uutta ryhmien keskusteluja seuraamalla, ja innostun ja motivoidun jatkuvasti ryhmien keskusteluja lukemalla ja niihin osallistumalla.

Nämä viisi ryhmää olen kokenut kaikkein kiinnostavimmiksi:

1. Vauras Nainen

Varallisuusvalmentaja Terhi Majasalmen perustama naisten ryhmä, jossa vaurastumisesta kiinnostuneet naiset keskustelevat, kyselevät ja jakavat vinkkejä mm. sijoittamiseen ja taloudenhallintaan liittyen. Tässä todella aktiivisessa (ja isossa!) ryhmässä on ihanan kannustava ja positiivinen henki, eikä aloittelijoidenkaan tarvitse pelätä esittää kysymyksiä.

Kannattaa huomioida, että Varallisuusakatemian varallisuusvalmentajat mainostavat ryhmässä välillä omia palveluitaan (ja minäkin olen tämän kuun alusta lähtien yksi sellainen). Ryhmässä on tarjolla myös hyviä alennuskoodeja Varallisuusakatemian valmennuksiin. Itse uskon vahvasti valmennuksen voimaan – en olisi saavuttanut murto-osaakaan omista tuloksistani ilman valmennuksia, vaan todennäköisesti eläisin edelleen Visa-kierteessä.

2. Ompeluseuran Talousgurut

Suljetusta naisverkosto Ompeluseurasta kummunnut naisten Facebook-yhteisö, jossa käydään keskustelua säästämisestä, sijoittamisesta ja taloudenhallinnasta. Ryhmä on suhteellisen aktiivinen ja täynnä sekä kokeneita sijoittajia että aloittelijoita. Ajatuksena, että jokaisesta voi tulla talousguru. 🙂

Ryhmässä iso plussa on se, että kuka tahansa voi järjestää tapaamisen aiheen tiimoilta, ja onpa toimintaa kummunnut jo ympäri Suomea. (Jos olet kiinnostunut Keski-Suomen toiminnasta, laita viestiä minna(at)rahataidot.fi!)

3. Sijoittajanaisten sparrausboxi

Osakesijoittamiseen keskittyvä naisten ryhmä, jossa käydään keskustelua osakesijoittamisesta laidasta laitaan. Erityisen aktiivinen ryhmään kirjoittaja on ryhmän perustaja, sijoittaja Marja-Leena Haapanen.

Tapasin Marjiksen itse joitakin vuosia sitten eräässä sijoitusvalmennuksessa, kun olin itse vielä aloitteleva sijoittaja. Olin kiinnostunut ensisijaisesti asuntosijoittamisesta, mutta Marjis sai minut lounaan äärellä innostumaan osakesijoittamisesta ja hankkimaan Seppo Saarion kirjan Miten sijoitan pörssiosakkeisiin. Loppu on historiaa, sillä osakkeet olivat ensimmäinen omaisuuslaji, mihin sijoitin, ja myöskin edelleen itselleni omaisuuslajeista rakkain.

4. Sijoituskerho

Ensimmäinen tässä listassa oleva molemmille sukupuolille suunnattu yhteisö, jonka jäsenistön tausta on monenkirjava ja keskustelu sen mukaista. Ryhmässä on paljon keskustelua sijoittamisesta laidasta laitaan, kuitenkin eniten painottunut osakesijoittamiseen. Plussaa ryhmän isosta koosta ja aktiivisesta keskustelusta, johon osallistuu myös todella osaavia sijoittajia – miinusta kommenttien vaihtelevuudesta ja ajoittaisesta asiattomuudestakin.

5. Tavoitteena taloudellinen riippumattomuus

Varallisuusvalmentaja Nina Nordlundin perustama, vasta muutaman viikon vanha ryhmä, joka keskittyy keskusteluun taloudellisen riippumattomuuden tavoittelusta. Aihe on sydäntäni lähellä, joten jään mielenkiinnolla seuraamaan keskustelua.

Jäikö jokin puuttumaan listasta? Vinkkaa ihmeessä kommentteihin alle. 🙂

Yhteisöllistä alkuviikkoa!

Rahataidot palaa tauolta!

Rahataidot palaa tauolta!

Rahataidot palaa vihdoin pitkältä luovalta tauolta! Tuntuupa hyvältä kirjoittaa tätä tekstiä – varsinkin kun olen saanut kyselyjä, milloin Rahataidot palaa tauolta, joka venähti paljon suunniteltua pitemmäksi.

Mitä tämän tauon aikana sitten on tapahtunut?

Olen saanut lapsen. Täytyy sanoa, että tuon pienen ihmisen mukanaan tuoma elämänmuutos on ollut valtava (mikä suurelta osalta selittää tämän blogitauonkin!). Yhtenä olennaisena muutoksena taloudenhallinnan merkitys on vain kasvanut äitiyslomalla tulojen pienentyessä ja menojen kasvaessa. Blogissa on siis tulevaisuudessa odotettavissa lisää kirjoituksia lapsiperheen raha-arjesta.

Olen tehnyt paljon sijoituksia. Osakeostojen lisäksi olen tehnyt kaupat kolmesta sijoitusasunnosta. Lisäksi olen tehnyt varovaisia sijoituksia kryptovaluuttoihin. Tätä kirjoittaessani osakkeet ja kryptovaluutat ovat laajalla rintamalla laskussa. Tällaisina hetkinä on tärkeää pitää pää kylmänä ja muistaa, että sijoittaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Nukun edelleen yöni rauhassa, koska luotan sijoitusteni pitkän tähtäimen tuottoon ja toisaalta olen varmistanut selustani puskurirahastolla.

Olen sertifioitunut varallisuusvalmentajaksi®. Olen valmentanut ihmisiä taloudenhallinnan ja vaurastumisen kysymyksissä jo muutamia vuosia, mutta nyt päätin liittyä Varallisuusakatemian valmentajapoppooseen. Paljon mielenkiintoista on tulossa silläkin rintamalla, perästä kuuluu!

Olen työstänyt Rahataidot-sivuston uudistusta. Lähipäivinä on luvassa uutta koko sivustolla – tulossa on paitsi uusi ilme, myös yhä enemmän hyödyllistä materiaalia taloudenhallintaan ja vaurastumiseen liittyen. Pysytään siis kuulolla!

Mitä sinä olet tehnyt viime kuukausina taloudenhallinnan ja vaurastumisen saralla? Kuulisin mielelläni kuulumisiasi, joko kommenteissa tai viestillä minna(at)rahataidot.fi.

Rauhallista viikkoa!

Miten säästää ruokamenoissa?

Miten säästää ruokamenoissa?

Kirjoitan tällä kertaa hyvin käytännönläheisestä aiheesta – kuluerästä, jossa oikeastaan jokaisen on helppo saada aikaan positiivisia muutoksia. Tämä kuluerä ovat kuukausittaiset ruokamenot. Ruokaan on todella helppo upottaa paljon rahaa, mutta pienellä vaivannäöllä ja suunnittelulla ruokakuluja on mahdollista pienentää ja saada sitä kautta aikaan säästöä.

Minulla on ruokakulujen pienentämisestä omakohtaista kokemusta, sillä vuoden sisällä olemme pienentäneet nelihenkisen perheemme ruokakuluja noin 200 eurolla kuussa. Tästä merkittävästä säästöstä huolimatta emme kituuta eivätkä pienentyneet ruokakulut näy perheemme ruokailuissa oikeastaan mitenkään. Toisin sanoen syömme aivan yhtä laadukasta ja terveellistä ruokaa kuin aikaisemmin, eikä kukaan meistä varmasti näe nälkää.

Lasken perheen ruokabudjettiin kaikki ruokakaupasta tehdyt ruoka- ja juomaostokset sekä pesuaineet, hammastahnat ja muut koko perheen hygieniatarvikkeet. Myös herkku- ja alkoholiostokset sisältyvät ruokabudjettiin, koska en ole tähän mennessä nähnyt tarpeelliseksi seurata näitä omina menoerinään. Parina kuukautena olen tosin tehnyt erillistä seurantaa myös herkuista ja limsoista, ja näihin saatiin löysinä kuukausina uppoamaan yli 100 eur kuussa. Lisäksi ravintola- ja kahvilakäynnit ovat budjetissamme oma menoeränsä (joista on niin ikään helppo säästää tarvittaessa).

Ensimmäinen askel minkä tahansa menoerän vähentämiseen on nykytilanteen kartoitus eli tulojen ja menojen seuranta. Itse olen pitänyt kirjaa perheen tuloista ja menoista jo yli vuoden ajan, ja sitä ennenkin olin ylläpitänyt perheen budjettia useiden vuosien ajan. Tulojen ja menojen seuraaminen on ajoittain toki vaivalloista, mutta myös hyvin silmiä avaavaa. Ja kun kuluseurantaa alkaa kertyä yli vuoden ajalta, numerot alkavat puhua puolestaan. On todella kiinnostavaa tehdä ajallista vertailua eri menoerien sisällä!

Itse olin esimerkiksi budjetoinut perheen ruokamenoihin 800 euroa kuussa, mutta kuluseuranta osoitti, että vielä noin vuosi sitten käytimme ruokaan usein yli 900 euroa, joskus lähemmäs tuhat euroa kuussa. Minusta se on aika iso summa ottaen huomioon, että kaikki meistä söimme arkipäivisin koulussa ja työpaikkaruokalassa, enkä ole sisältänyt työpaikkaruokailun kustannuksia perheemme ruokabudjettiin. Lisäksi tyttäremme ovat alakouluikäisiä ja he syövät aika lailla vähemmän kuin vaikkapa jääkiekkoa pelaavat teinipojat.

Minulla ei valitettavasti ole tallessa kauppakuitteja vuoden takaisesta ajalta, joten en pysty jäljittämään tarkemmin, mihin tuo 900 euroa kului. Nyt joka tapauksessa ruokamenomme ovat asettuneet noin 700 euroon kuussa eli olemme tosiaankin vähentäneet perheen ruokamenoja noin 200 eurolla. Koen, että tällä summalla syömme vallan hyvin emmekä joudu kituuttamaan.

Kuva: Kelly Sikkema, Unsplash

Mitä muutoksia olemme siis tehneet ruokatottumuksiimme? Ensinnäkin, olemme vähentäneet alkoholin käyttöä (mutta emme valtavasti, sillä emme aiemminkaan käyttäneet alkoholia kovin merkittäviä määriä). Toisekseen, syömme hieman enemmän kasvisruokaa (esimerkiksi kasvissosekeittoa lähes viikoittain) ja ostamme aina -30 % lihaa ja kanaa pakastimeen, jos niitä on kaupassa myynnissä. Liha on kallista, joten jos haluaa säästää ruokamenoissa, suosittelen vähentämään lihansyöntiä melkeinpä ensimmäisenä. Kalaa syömme vieläkin liian harvoin, mutta siitä emme ole myöskään tinkineet. Leipää leivomme itse noin kerran viikossa, syömme lähestulkoon pelkästään ruisleipää ja ostamme vain silloin tällöin kalliita erikoisleipiä. Ylipäätään viihdymme keittiössä ja laitamme paljon ruokaa itse. Mahdollinen ruokahifistelymme rajoittuu yleensä itsetehtyihin hampurilaisiin ja susheihin.

Oma lukunsa ruokamenoissa säästämisessä on panostaminen eväisiin sen sijaan, että ostaa aina vaikkapa välipalapatonkeja kahvilasta. Perheen lähtiessä pitkille automatkoille olen tehnyt tästä oman taiteenlajinsa. Minusta on palkitsevaa syödä esimerkiksi itse täytettyjä pitaleipiä kesällä taukopaikalla sen sijaan, että syö aina huoltoasemalla. Kerran myös olin lähdössä lennolle ja tiesin, että lentokentällä on kallista. Niinpä otin edellisenä iltana kanaa sulamaan pakastimesta, paistoin aamulla fileen ja pakkasin sen rasiaan raejuuston kera. Mainio eväs ja säästin ainakin 8,50 eur, minkä täytetty leipä lentokentällä maksaa. Kalliin kahvin kyllä ostin ;).

Meille perheen ruokakulut eivät aiemminkaan olleet mikään ongelma, mutta oli hauskaa huomata, kuinka helppoa niistä oli loppujen lopuksi tinkiä. Sinun rahasyöppösi saattavat olla muissa menoerissä, mutta mihin tahansa rahankäyttörutiiniin paneutumalla on mahdollista saada aikaan muutos ja säästää selvää rahaa. Tiettyjä menoeriä vaikka väliaikaisestikin karsimalla voi kerätä 1000 euron taloudellisen puskurin, aloittaa rahastosäästämisen tai säästää vaikkapa lomamatkaan. Toki joku saattaa ajatella, että esimerkiksi ruokamenojen karsimisessa on kyse näpertelystä eikä sellaisella ole mitään merkitystä suuressa mittakaavassa. Pieniäkin menoeriä karsimalla voi kuitenkin kerryttää itselleen pidemmällä aikavälillä mukavia summia, ja aluksi vaivalloiselta tuntuvasta elämäntapamuutoksesta voi yllättävän helposti tulla uusi rutiini.

”Näpertelyllä” on myös syvempää merkitystä, jolla saattaa olla vaikutusta myös muuhun hyvinvointiisi. Aina kun säästät vaikka muutamankin euron omalla suunnitelmallisella toiminnallasi, voit todeta tehneesi tämän aivan itse. Suuret muutokset alkavat pienistä askelista, eikä yksikään suuri muutos tapahdu ilman näitä pieniä askelia. Sen takia omien rahataitojen kehittäminen kannattaa aloittaa niistä asioista, joihin voi helpoimmin vaikuttaa ja joissa on myös helpointa onnistua. Onnistumiset ruokkivat lisää onnistumisia.

Millaisia onnistumisia sinulla on ollut ruokamenojen tai muiden kulujen karsimisessa?

Ansku Koli on Rahataidot-blogin vieraskynä-kirjoittaja ja taloudenhallinnasta ja sijoittamisesta kiinnostunut perheenäiti. Ansku rakastaa budjetteja, sijoittaa kuukausittain indeksirahastoihin ja ostaa osakkeita aina kun voi.

Taitavaksi rahan kanssa -valmennuksen oppeja

Taitavaksi rahan kanssa -valmennuksen oppeja

Osallistuin viikonloppuna Varapuun Taitavaksi rahan kanssa -valmennukseen Helsingissä. Paikalle oli tullut lähes 150 vaurastumisesta kiinnostunutta henkilöä, parikymppisistä eläkeikäisiin ja yhtä lailla naisia ja miehiä. Oli hienoa huomata, että kiinnostus oman talouden parempaan hoitamiseen yhdistää kaikenikäisiä ja monenlaisen taustan omaavia ihmisiä. Valmennus kesti koko viikonlopun ja vaikka kaksipäiväinen valmennus oli omalla tavallaan raskas, oli kuitenkin hyvä pohtia ensimmäisen päivän oppeja yön yli ja tulla sunnuntaina uudella energialla oppimaan lisää. Valmentajana toimi Varapuun Mikko Sjögren, joka osasi opettaa talousasioita hauskalla ja sopivan konkreettisella tavalla.

Mitä valmennuksessa sitten opittiin ja mitä minulle jäi siitä käteen?

Valmennus oli hyvä perusjohdatus oman talouden hallintaan. Suurin osa valmennusta käsitteli oman talouden psykologiaa ja rahaan liittyvää ajattelua. Tämä pohdinta oli minulle erittäin tervetullutta, sillä kuten olemme tässäkin blogissa jo kirjoittaneet, rahaan liittyvät ajatukset, uskomukset ja tunteet ovat mitä keskeisin asia pitkäjänteisessä rahataitojen oppimisessa. Harjoituksissa käytiin läpi omaa rahatarinaa eli sitä tarinaa, joka on ohjelmoitu meihin jokaiseen ja joka on tuonut meidät nykyiseen taloudelliseen tilanteeseemme. Kaikki, mitä olemme kuulleet ja nähneet rahaan liittyen, sekä erityiset rahaan liittyvät elämäntapahtumat ovat vaikuttaneet oman rahatarinan syntyyn.

Valmennuksessa monia osallistujia yhdisti oman rahatarinan synnyssä kokemus, että rahasta ei ollut puhuttu tai se ei ollut näkynyt oman lapsuudenkodin toiminnassa millään tavalla. Tässä kohdassa nyökkäilin muiden mukana – rahasta ei juurikaan puhuttu omassakaan kodissani. Kun moni selvästi jakoi saman tuskan, niin päällimmäiseksi jäi ihmetyksen tunne – miksi ihmeessä lapsille ei opeteta rahataitoja omassa kotona tai koulussa? Miksi suomalaisilla liittyy rahaan niin monia kielteiseksi koettuja asioita?

Rahatarina on oman minän peili.

Oli antoisaa – ja vähän kivuliastakin – pohtia, mitkä oman elämän tapahtumat ovat vaikuttaneet oman rahatilanteeni syntyyn. Enimmäkseen olen ajelehtinut rahapäätöksestä toiseen, lähinnä tiedostamattani. Valmennuksessa puhuttiin oman rahatarinan rikkoutumisesta eli siitä hetkestä, jolloin joutuu hylkäämään aiemmat uskomukset ja ottamaan tarinalle uuden suunnan. Oman rahatarinan käännekohdat oli helppo tunnistaa.

Ja vaikka olen toisinaan harmitellut sitä, miksi en ole herännyt vaurastumisen mahdollisuuteen aiemmin (kuten moni muukin valmennukseen osallistuja näytti tekevän), tajusin samalla, että minähän olen jo tehnyt monia viisaita päätöksiä huonon rahakäyttäytymisen kitkemiseksi. Olen vaihtanut korkeakuluiset rahastot kuluttomiin rahastoihin, järkevöittänyt perheen ruokakuluja, kilpailuttanut asuntolainan ja vakuutukset ja ajanut omaa etuani palkkaneuvotteluissa. Ylläpidän perheen budjettia (tästä lisää myöhemmissä kirjoituksissa) ja ohjaan suoraan palkasta rahaa säästöön ja sijoituksiin joka ikinen kuukausi.

Vaurastumisen mentaalisen puolen lisäksi valmennuksessa käytettiin runsaasti aikaa myös oman rahatilanteen konkreettiseen pohtimiseen. Mikko Sjögren puhui kolmesta tavasta käyttää rahaa – köyhästä, keskiluokkaisesta ja vauraasta. Keskiluokkaisen rahankäyttötavan kohdalla kieltämättä kirpaisi. Siinä tulot käytetään erilaisten vastuiden hankkimiseen, jotka eivät tuota omistajalleen mitään. Meillä on omakotitalo ja iso asuntolaina sekä farmariauto, josta autolainaa. Mutta helpotus – ei sentään kesämökkiä, venettä tai mönkijää!

Valmennuksessa huomasin innostuvani kaikkein eniten konkreettisten harjoitusten kohdalla. Aikaa käytettiin oman budjetin laatimiseen ja minulle tämä oli helppoa, sillä tunnen jo perheen numerot läpikotaisin. Monelle muulle tämä kohta saattoi olla valmennuksen valaisevin kohta. Sjögrenin mukaan kiinteisiin kuluihin eli välttämättömiin elinkustannuksiin (siis todella välttämättömiin – esimerkiksi vaatteet, ulkona syöminen ja autolaina eivät kuulu tähän!) tulisi käyttää enintään 60 % nettotuloista. Meidän perheemme kohdalla sain kiinteiden kulujen osuudeksi 55 %. Hurja määrä sekin, mutta sentään ei tolkuton. Lisäksi puhuttiin velkojen murskaamisesta ja esimerkin kautta osoitettiin, miten esimerkiksi kulutusluottojen takaisinmaksuaika on mahdollista puolittaa. Tämä todella on mahdollista. Ja vaikka meillä itsellämme ei ole muita kulutusluottoja kuin autolaina, voin kyllä kuvitella, kuinka voimaannuttavaa inhottavista veloista eroon pääseminen on.

Koin valmennuksen todella hyödylliseksi ja voin suositella sitä jokaiselle, joka haluaa motivointia oman rahatilanteensa korjaamiseen ja/tai vaurastumisen kiihdyttämiseen. Itse avasin valmennushöyryissäni heti kotiin päästyäni excelin ja päivitin (alkeellisen) sijoitussuunnitelmani. Kysyin mieheltäni, mitäpä jos meillä olisi kahdeksan vuoden päästä seitsemän sijoitusasuntoa ja muutama kymppitonni sijoitusvarallisuutta? Voisiko se olla meille mahdollista?

Pelottava ajatus, mutta pelot on tehty voitettavaksi.

Ansku Koli on Rahataidot-blogin vieraskynä-kirjoittaja ja taloudenhallinnasta ja sijoittamisesta kiinnostunut perheenäiti. Ansku rakastaa budjetteja, sijoittaa kuukausittain indeksirahastoihin ja ostaa osakkeita aina kun voi.

Tervetuloa Rahataidot-blogiin!  

Rahataidot on blogi, jossa keskitytään rahaan – siis oman talouden hallintaan ja vaurastumiseen. Blogi lähti liikkeelle minun, Minnan, ja ystäväni Anskun ideasta jakaa omia ajatuksiamme taloudenhallinnasta ja vaurastumisesta.

Lapsuudenkodissani rahasta oli aina pulaa. Aikuisiällä on ollut silmiä avaavaa ja usein kivuliastakin huomata, kuinka elämän aikana muovautuneet rahaan liittyvät uskomukset vaikuttavat jokapäiväisiin valintoihin – usein negatiivisestikin. Meni pitkälle aikuisikään, ennen kuin oivalsin, että taloudenhallinta voi olla muutakin kuin ”tili tuli, tili meni” ja jopa vaurastuminen voi olla mahdollista myös minulle, aivan tavalliselle naiselle. Näiden oivallusten myötä rahataitojen opiskelusta on tullut minulle innostava harrastus, ja haluan tässä blogissa jakaa lukijoille henkilökohtaisia oivalluksia, oppeja ja erheitäkin oman talouden hallinnassa.

Tämän blogin tarkoituksena on innostaa omasta taloudestaan kiinnostuneita suomalaisia jättämään rahahuolet taakse ja saavuttamaan omat taloudelliset tavoitteensa, samalla kun dokumentoin omaa matkaani kohti omia tavoitteitani. Tulen kirjoittamaan paljon rahataitojen psykologisesta puolesta eli siitä, miten oman pään sisällä hallitaan taloutta. On lohdullista ajatella, että hyvät rahataidot ovat ennen kaikkea mielen hallintaa. Näin ollen kuka tahansa pystyy vaurastumaan, kun pääsee niiden henkisten esteiden yli, jotka saattavat estää vaurastumisen.

Rahataitojen opiskelu ei ole yksinäistä puuhaa. Muilta oppimalla voi saada valtavasti vipuvartta omien taloushuolien selättämiseen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Siis upeaa, että sinäkin olet löytänyt tiesi tähän blogiin – jatketaan tästä matkaa yhdessä!