Parhaat Facebook-ryhmät vaurastumiseen

Parhaat Facebook-ryhmät vaurastumiseen

Sosiaalinen media on viimeisen parin vuoden aikana räjähtänyt erilaisista sijoittamiseen ja vaurastumiseen liittyvistä yhteisöistä. Olen kokenut nämä yhteisöt todella positiivisena asiana! Ensinnäkin on mahtavaa, kun saan vaihtaa ajatuksia samoista asioista kiinnostuneiden kanssa. Olen myös oppinut paljon uutta ryhmien keskusteluja seuraamalla, ja innostun ja motivoidun jatkuvasti ryhmien keskusteluja lukemalla ja niihin osallistumalla.

Nämä viisi ryhmää olen kokenut kaikkein kiinnostavimmiksi:

1. Vauras Nainen

Varallisuusvalmentaja Terhi Majasalmen perustama naisten ryhmä, jossa vaurastumisesta kiinnostuneet naiset keskustelevat, kyselevät ja jakavat vinkkejä mm. sijoittamiseen ja taloudenhallintaan liittyen. Tässä todella aktiivisessa (ja isossa!) ryhmässä on ihanan kannustava ja positiivinen henki, eikä aloittelijoidenkaan tarvitse pelätä esittää kysymyksiä.

Kannattaa huomioida, että Varallisuusakatemian varallisuusvalmentajat mainostavat ryhmässä välillä omia palveluitaan (ja minäkin olen tämän kuun alusta lähtien yksi sellainen). Ryhmässä on tarjolla myös hyviä alennuskoodeja Varallisuusakatemian valmennuksiin. Itse uskon vahvasti valmennuksen voimaan – en olisi saavuttanut murto-osaakaan omista tuloksistani ilman valmennuksia, vaan todennäköisesti eläisin edelleen Visa-kierteessä.

2. Ompeluseuran Talousgurut

Suljetusta naisverkosto Ompeluseurasta kummunnut naisten Facebook-yhteisö, jossa käydään keskustelua säästämisestä, sijoittamisesta ja taloudenhallinnasta. Ryhmä on suhteellisen aktiivinen ja täynnä sekä kokeneita sijoittajia että aloittelijoita. Ajatuksena, että jokaisesta voi tulla talousguru. 🙂

Ryhmässä iso plussa on se, että kuka tahansa voi järjestää tapaamisen aiheen tiimoilta, ja onpa toimintaa kummunnut jo ympäri Suomea. (Jos olet kiinnostunut Keski-Suomen toiminnasta, laita viestiä minna(at)rahataidot.fi!)

3. Sijoittajanaisten sparrausboxi

Osakesijoittamiseen keskittyvä naisten ryhmä, jossa käydään keskustelua osakesijoittamisesta laidasta laitaan. Erityisen aktiivinen ryhmään kirjoittaja on ryhmän perustaja, sijoittaja Marja-Leena Haapanen.

Tapasin Marjiksen itse joitakin vuosia sitten eräässä sijoitusvalmennuksessa, kun olin itse vielä aloitteleva sijoittaja. Olin kiinnostunut ensisijaisesti asuntosijoittamisesta, mutta Marjis sai minut lounaan äärellä innostumaan osakesijoittamisesta ja hankkimaan Seppo Saarion kirjan Miten sijoitan pörssiosakkeisiin. Loppu on historiaa, sillä osakkeet olivat ensimmäinen omaisuuslaji, mihin sijoitin, ja myöskin edelleen itselleni omaisuuslajeista rakkain.

4. Sijoituskerho

Ensimmäinen tässä listassa oleva molemmille sukupuolille suunnattu yhteisö, jonka jäsenistön tausta on monenkirjava ja keskustelu sen mukaista. Ryhmässä on paljon keskustelua sijoittamisesta laidasta laitaan, kuitenkin eniten painottunut osakesijoittamiseen. Plussaa ryhmän isosta koosta ja aktiivisesta keskustelusta, johon osallistuu myös todella osaavia sijoittajia – miinusta kommenttien vaihtelevuudesta ja ajoittaisesta asiattomuudestakin.

5. Tavoitteena taloudellinen riippumattomuus

Varallisuusvalmentaja Nina Nordlundin perustama, vasta muutaman viikon vanha ryhmä, joka keskittyy keskusteluun taloudellisen riippumattomuuden tavoittelusta. Aihe on sydäntäni lähellä, joten jään mielenkiinnolla seuraamaan keskustelua.

Jäikö jokin puuttumaan listasta? Vinkkaa ihmeessä kommentteihin alle. 🙂

Yhteisöllistä alkuviikkoa!

On niin helppoa elää yli varojen

On niin helppoa elää yli varojen

Tiedät varmasti ihmistyypin. Kaikki raha, mikä tulee, myös menee – eikä usein riitäkään, vaan elämää rahoitetaan kulutusluotolla. Vaikka edellisiä velkojakaan ei ole maksettu, ostellaan uusia merkkivaatteita. Vaikka tilillä ei ole yhtään rahaa, aloitetaan uusia kalliita harrastuksia. Vaikka ei siihen oikeasti olisi varaa, ostetaan omalle lapselle aivan liian kalliita lahjoja.

Minäkin olin ennen sellainen.

Muistan elävästi tilanteen, jossa olin juuri ennen kuin tein täyskäännöksen omassa taloudessani. Ensimmäinen iPad oli juuri tullut kauppoihin, ja minun oli yksinkertaisesti saatava sellainen. Seuraavaan palkkapäivään oli vielä aikaa, eikä tililläni ollut tarpeeksi rahaa ja luottokorttini limiittikin oli lähes käytetty.

Rahan puutteesta huolimatta ostohimoni äityi niin suureksi, että marssin eräänä päivänä pankkiautomaatille ensin nostamaan tilini tyhjäksi ja sitten nostamaan luottokortiltani loput limiitit käteisenä. Kokoon raapimani yhteissumma riitti juuri ja juuri tabletin hankintaan.

Lopputuloksena käsissäni oli uusi ja hieno tabletti, tililläni oli enää muutama euro ja luottokorttini limiitti oli täynnä. Olin rahaton ja veloissa.

Vasta jälkikäteen olen ymmärtänyt, että shoppailu täytti minussa monenlaisia tarpeita: vaihtelunhalua, erottumisen tarvetta, tarvetta kuulua johonkin joukkoon ja jopa itsevarmuuden vahvistusta. Kuulostaa ehkä dramaattiselta, mutta olin suorastaan addiktoitunut.

Taloudellinen täyskäännös vaati motivaation heräämisen, monta oivallusta ja uskomusten ravistelemista. Pitkällisen opiskelun ja oman ajatteluni työstämisen lopputuloksena en enää tarvitse shoppailua täyttämään tarpeitani.

Nykyään täytän yhteenkuuluvuuden tarvetta hakeutumalla sellaisten ihmisten seuraan, joilla myös on korkeat taloudelliset tavoitteet ja jotka tekevät määrätietoista työtä niiden eteen. Nykyään erottaudun sillä, että opiskelen intohimoisesti sijoittamista ja vaurastumisen psykologiaa. Nykyään vaihtelua elämääni tuo se, että keksin uusia tapoja ansaita lisätuloja tai kartoitan uusia sijoituskohteita.

Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä: uusien tavaroiden sijasta paljon enemmän itsetuntoani buustaa se, että:

  • Tilillä on 6 kuukauden menoja vastaava puskuri. Tällöin tiedän, että pienet tai vähän suuremmatkaan vastoinkäymiset eivät kaada talouttani.
  • Omistan mukavankokoisen sijoitusomaisuuden, joka tuottaa lisätuloja.
  • On vapaus ja valta valita, ostanko jonkin asian vai en. Minun ei ole pakko sitä ostaa ja usein jopa valitsen, että en osta, vaikka varaa olisikin.

Ja tiedätkö: kun ostan tonnilla osakkeita, jotka maksavat osinkoa vielä viiden, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä, se tuottaa minulle paljon enemmän iloa kuin se samanhintainen tabletti.

Se, joka jäi uutuudenviehätyksen jälkeen käyttämättömänä kaappiin pölyttymään.

Tiedostavaa loppuviikkoa!

Rahataidot palaa tauolta!

Rahataidot palaa tauolta!

Rahataidot palaa vihdoin pitkältä luovalta tauolta! Tuntuupa hyvältä kirjoittaa tätä tekstiä – varsinkin kun olen saanut kyselyjä, milloin Rahataidot palaa tauolta, joka venähti paljon suunniteltua pitemmäksi.

Mitä tämän tauon aikana sitten on tapahtunut?

Olen saanut lapsen. Täytyy sanoa, että tuon pienen ihmisen mukanaan tuoma elämänmuutos on ollut valtava (mikä suurelta osalta selittää tämän blogitauonkin!). Yhtenä olennaisena muutoksena taloudenhallinnan merkitys on vain kasvanut äitiyslomalla tulojen pienentyessä ja menojen kasvaessa. Blogissa on siis tulevaisuudessa odotettavissa lisää kirjoituksia lapsiperheen raha-arjesta.

Olen tehnyt paljon sijoituksia. Osakeostojen lisäksi olen tehnyt kaupat kolmesta sijoitusasunnosta. Lisäksi olen tehnyt varovaisia sijoituksia kryptovaluuttoihin. Tätä kirjoittaessani osakkeet ja kryptovaluutat ovat laajalla rintamalla laskussa. Tällaisina hetkinä on tärkeää pitää pää kylmänä ja muistaa, että sijoittaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Nukun edelleen yöni rauhassa, koska luotan sijoitusteni pitkän tähtäimen tuottoon ja toisaalta olen varmistanut selustani puskurirahastolla.

Olen sertifioitunut varallisuusvalmentajaksi®. Olen valmentanut ihmisiä taloudenhallinnan ja vaurastumisen kysymyksissä jo muutamia vuosia, mutta nyt päätin liittyä Varallisuusakatemian valmentajapoppooseen. Paljon mielenkiintoista on tulossa silläkin rintamalla, perästä kuuluu!

Olen työstänyt Rahataidot-sivuston uudistusta. Lähipäivinä on luvassa uutta koko sivustolla – tulossa on paitsi uusi ilme, myös yhä enemmän hyödyllistä materiaalia taloudenhallintaan ja vaurastumiseen liittyen. Pysytään siis kuulolla!

Mitä sinä olet tehnyt viime kuukausina taloudenhallinnan ja vaurastumisen saralla? Kuulisin mielelläni kuulumisiasi, joko kommenteissa tai viestillä minna(at)rahataidot.fi.

Rauhallista viikkoa!

Vaurastumisen tavat

Vaurastumisen tavat

Juttelimme Anskun kanssa taannoin raha-asioista Anskun edellisen blogitekstin pohjalta. Kerroin Anskulle, kuinka minulla ja puolisollani on aikomuksissa ostaa seuraava auto käteisellä – juuri kulutusluottoa ja korkoja välttääkseni.

Jäin kuitenkin Anskun kirjoituksen jälkeen miettimään: Jos autolainaan saa niinkin alhaisen kuin 3% koron, olisiko taloudellisesti järkevämpää sijoittaa sama rahasumma muualle (olettaen että siitä saa yli 3% nettotuoton) ja maksella sijoitusten tuotoilla autolainan korkoja? Samalla oma pääoma eli auton ostoon varatut rahat ovat myös todennäköisesti (sijoituskohteesta riippuen) likvidimmässä muodossa eli ne voidaan tarvittaessa realisoida käteiseksi – helpommin kuin siinä tapauksessa, jos ko. rahat olisivat kiinni autossa. (Tosin tarkoituksena olisi käyttää auton ostoon sitä varten erikseen säästettyjä rahoja, eli puskurirahat yllättäviä menoja varten pidetään auton ostosta erillään, joten likviditeetillä ei tässä tapauksessa ole itselleni niin suurta merkitystä.) Totesin kuitenkin, että täytyypä joka tapauksessa laskeskella vielä tarkemmin, mikä ratkaisu on kokonaistaloudellisesti järkevin!

Samassa keskustelussa päivittelimme Anskun kanssa myös, kuinka kalliita autot ovat ja kuinka silti ympärillä näkyy paljon uusia, kalliita autoja – ihan tavallisillakin ihmisillä! Ja mikä hälyttävintä: suurin osa näistä on todennäköisesti ostettu lainarahalla.

Kalliita autojen hintoja päivitellessämme tajusin (jälleen kerran), kuinka pitkälle jo olen päässyt taloudellisen ajattelun saralla. Vielä kymmenen vuotta sitten kun periaatteeni oli, että maksimoin elintasoni käytettävissä olevien tulojen ja etenkin niiden mahdollistaman velanoton mukaan. Toisin sanoen olin valmis ottamaan niin paljon asuntolainaa kuin minulle pankista annettiin, jotta vain saisin mahdollisimman ihanan (ja kalliin) kodin Helsingin keskustasta. Samalla kaikki käytettävissä olevat tuloni kuluivat asuntolainan lyhennyksen jälkeen leveän elintason ylläpitämiseen: matkusteluun, shoppailuun, ulkona syömiseen, juhlimiseen… Eikä puskurista ollut tietoakaan 🙂

Nyt asia on toisin. Eräs silmiä avaava teos itselleni oli Robert Kiyosakin kirja Rikas isä, köyhä isä, jossa tutustuin ajatukseen, että keskiluokka käyttää rahansa vastuisiin (liabilities) ja vaurastuvat ihmiset taas käyttävät rahansa varallisuutensa (assets) kartuttamiseen. Kuinka herättävää tämä olikaan oman rahankäyttöni kohdalla: juuri näinhän tein, hankin jatkuvasti lisää vastuita! Tällainen käytös ainoastaan varmisti, että en juurikaan vaurastunut, vaan päin vastoin, kaikki urakehityksen mukanaan tuomat lisätulot kuluivat kasvavien vastuiden ylläpitämiseen.

Yllätyn edelleenkin huomatessani, kuinka normaalia tällainen ajattelu Suomessa on. Melkeinpä normaalimpaa on ostaa kallis asunto ja auto lainarahalla kuin säästää itselleen puskuria ja elää yksinkertaisemmin kuin mihin olisi “varaa” = lainanottomahdollisuuksia. Meistä jokainen tunnistaa varmasti tyypin (usein ehkä jopa peiliin katsomalla), joka käyttää kaikki rahansa yhä korkeamman elintason ylläpitämiseen. Olen todella kiitollinen ja onnellinen siitä, että oma fokukseni on onneksi siirtynyt jo aikoja sitten tiedostavampaan ja valikoivampaan kuluttamiseen: nautin edelleen elämästä täysin rinnoin, matkustelen, shoppailen ja syön ulkona, mutta paljon aiempaa valikoivammin. Nykyään nautin yhtä paljon osakkeiden shoppailusta kuin ennen laukkujen! 🙂

Elämästä nauttimisesta puheen ollen: nyt suuntaan lomailemaan kohti Kreikkaa ja toivotan sinulle ja rakkaillesi ihanaa juhannusta!

Mihin kannattaa sijoittaa?

Mihin kannattaa sijoittaa?

Kuva: Davide Cantelli / Unsplash

Kuulun Facebookissa useampaankin sijoitusaiheiseen ryhmään, joissa silloin tällöin kysytään vinkkejä sijoittamisen, usein osakesijoittamisen aloittamiseen. Tyypillisimpiä kysymyksiä ovat:

  • Mihin kannattaa sijoittaa?
  • Kannattaako sijoittaa osakkeisiin vai rahastoihin?
  • Minkä pankin kautta kannattaa sijoittaa?
  • Miten osakkeisiin sijoittaminen käytännössä tapahtuu?

Etenkin ensimmäinen kysymys on todella mielenkiintoinen: mihin minun kannattaisi sijoittaa. Itse suhtautuisin todella skeptisesti keneen tahansa, joka antaa nopean vastauksen tuohon kysymykseen – tietämättä mitään kysyjän tavoitteesta ja ilman sijoitusneuvojan toimilupaa. (Sijoitusneuvontahan on luvanvaraista toimintaa.)

Itse vastaan yleensä sijoitusvinkkejä kalastelevaan kysymykseen, että mielestäni tärkeintä on ensiksi määritellä omat tavoitteensa ja oma sijoitusstrategiansa. Kukaan ulkopuolinen ei voi olla sinua itseäsi parempi asiantuntija tässä!

Kaikki lähtee liikkeelle tavoitteesta. Kirjoitin jo aiemmin ”miksi”-kysymyksen tärkeydestä kaiken pohjalla. Kun sijoittamisen suurempi syy on selvillä, on konkreettisten tavoitteiden määrittely helpompaa. Tavoitteena voi olla vaikkapa taloudellinen varmuus, esimerkiksi siten, että tietää tulevansa toimeen, vaikka joutuisi muutamaksi kuukaudeksi työttömäksi tai työkyvyttömäksi. Itselläni on tavoitteena taloudellinen riippumattomuus, toisin sanoen että sijoituksista saamani tuotto kattaa elämiseni kulut (mukavalla elintasolla) koko loppuelämäni ajan. Tavoitettani konkretisoimaan olen määrittänyt tietyn nettosumman, mitä sijoitusteni pitäisi minulle tuottaa (verojen jälkeen) joka kuukausi.

Toinen askel on määrittää oma sijoitusstrategiansa. Kuulostaa hienolta sanalta, mutta loppujen lopuksi kyse on siitä, että päättää:

  1. Mihin sijoittaa: Asuntoihin, osakkeisiin, rahastoihin, raaka-aineisiin, arvometalleihin, liiketoimintaan, jne. Itse olen sijoituskohteen valinnassa lähtenyt liikkeelle perehtymällä pintapuolisesti eri omaisuuslajeihin opiskelemalla niitä mm. nettivideoista, kirjoista, blogeista ja valmennuksissa. Näistä sijoituskohteikseni ovat valikoituneet ne omaisuuslajit, joita kohtaan olen tuntenut kaikkein eniten vetoa ja joita olen halunnut opiskella lisää. Pikku hiljaa olen aloittanut sijoittamisen näihin eri omaisuuslajeihin, ensin pienillä summilla ja koko ajan lisää oppien. Koska joka ikisessä omaisuuslajissa on omat hyvät ja huonot puolensa, olen itse myös pyrkinyt taltuttamaan eri omaisuuslajeihin liittyvää riskiä hajauttamalla sijoituksiani eri omaisuuslajeihin: ensiksi osakkeisiin, sitten kultaan ja viimeisimpänä asuntoihin.
  2. Miten ja millä perusteella sijoittaa: Millä perusteella valitsee täsmälliset sijoituskohteensa (esimerkiksi asunnot tai osakkeet, joita ostaa) ja miten/milloin niihin sijoittaa (esimerkiksi kuinka paljon lainaa ottaa asunnon rahoittamiseksi tai kuinka usein/minkälaisissa erissä osakesijoituksia tekee). Tämän määrittelyssä auttaa usein sekä oman tavoitteen että oman riskinsietokyvyn huomioiminen. Jos sijoittaa kerätäkseen pääomaa ensiasunnon hankintaa varten parin vuoden päästä, on sijoituskohteiden valinta todennäköisesti hyvin erilainen, kuin jos tavoitteena on passiivinen kassavirta eläkkeen rinnalle monen kymmenen vuoden kuluttua.

Aloittelijalle kaikki tämä voi kuulostaa vaikealta. Muistan itsekin, kuinka sijoittamista aloitellessani kaikki tuntui työläältä: sijoittamisen termit olivat vieraita ja sijoitusvaihtoehtoja oli niin paljon, että niihin perehtymisen aloittaminenkin tuntui vaikealta. Silloin ajattelin, että olisi ollut ihanaa, jos olisin voinut ulkoistaa koko asian jollekulle muulle.

Fakta on kuitenkin se, että kukaan muu ei välitä rahoistasi yhtä paljon kuin sinä. On todella tärkeää, että muilta vinkkien kysymisen lisäksi on myös itse valmis opiskelemaan sijoittamista. Kokeneiden sijoittajien ajatusten kuunteleminen on hyödyllistä, mutta loppujen lopuksi aiheeseen perehtyminen ja oman näkemyksen muodostaminen pitää tehdä itse.

Joku viisas sanoi joskus myös, että sijoittamisessa suurin riski on sijoittaja itse, ei niinkään sijoituskohde. Toisin sanoen missä tahansa sijoituskohteessa voi sekä voittaa että hävitä suuria summia, riippuen omasta osaamisesta. Pikavoittoja ei ole – ainakaan ilman suurta riskiä – eikä varsinkaan, jos ei tiedä, mitä tekee.

Itse olen käyttänyt todella paljon aikaa sijoittamisen opiskeluun, ja koen tälläkin hetkellä, että minulla on edelleen huikeasti opittavaa. Onneksi opiskelu on myös todella palkitsevaa: mitä enemmän aiheesta oppii, sitä enemmän siitä myös innostuu – eikä vähiten motivoivien taloudellisten tulosten vuoksi.

Tiedonjanoista viikon alkua!